Tanja Hartonen-Pulkka

YKSINYRITTÄJYYS

Pakko painaa taas kahta vuoroa, jotta saa jotain kautta palkattoman opintojakson takaisin. Kun yksinyrittäjä opiskelee ja kehittää itseään, tarkoittaa se tekemätöntä työtä ja kärsivällisyyttä asiakkailta ja omaisilta. Kun yrittäjä opiskelee, se todellakin on vaikeaa. Kun minulle nyt tulee harjoittelujakso neljä viikkoa, joudun samalla hoitamaan omat asiakkaat. Eli teen samaa työtä sairaanhoitaja-opiskelijana ilmaiseksi yhden vuoron ja lähihoitajayrittäjänä teen työt päälle. En voi ottaa koulutustukea. Mihin asiakkaat katoaisi kuukauden aikana ja miten saisin heidät takaisin? Työtä saa tehdä laskemoine mukaan päälle peräti kaksi-kolme päivää kuussa. Yksinyrittäjän ensimmäisen palkkaaminen on aina se korkein kynnys. Siinä on omat riskinsä.

Yrittäjyydessä on monia eri pointteja: on byrokratiaa, laskutuskin vielä iltaisin, puheluihin vastaaminen. Hoiva-alalla usein asiakas sairastuu ja joutuu sairaalaan. Ja ylipäätään on riskialttiimpi sairauksille, että jää töitä väliin. Kun jää töitä väliin, se on nolla euroa. Samoin kuin on itsellään riski sairastua suurempi ja kun sairastuu kolmen päivän kuumeeseen, on tulos nolla euroa. On laskettu, että yksinyrittäjät kituuttavat yllättävän pienillä tuloilla, joilla ei ole mitään turvaa.

Ei ole ei. Nauttii vapaudesta, mutta joka päivä painii asian kanssa, onko töitä vai eikö niitä ole.

Yksinyrittäjyyden työttömyysturvaa, sairaslomaa, byrokratiaa tulee helpottaa.

Onneksi olen hoitaja, voin tehdä työtä omalla verokirjalla kunnallisella puolella hoitajan työtä. Ja joskus käy niin, että joku tarjoaakin yritykselle työtä juuri silloin, kun olet sopinut kunnan kanssa muuta. Työtä kun ei voi odottaa kädet ristissäkään kotona, kun odottamisesta ei mitään saa.

Ammatinvalintakysymys. Tiedän. Oma vapaus on positiivinen puoli. Millään ei haluaisi luovuttaa. Kun olisi töitä joka päivä, edes kuusi tuntia viikossa. Ja ei sairastuisi milloinkaan.

Jokaisen pitäisi olla kerran elämässään yrittäjä. Oppii arvostamaan työtä aivan eri tavalla. Nimenomaan oppii arvostamaan ja panostamaan työhön.

Tanja Hartonen-Pulkka

Yksinyrittäjä

Eduskuntavaalihedokas, Ps, Kaakkois-Suomen vaalipiiri.

Mikä ihme siinä on niin vaikeaa kirjata hoitajien mitoitus lakiin. Suositus on suositus, jota saa rikkoa. Miksi ihmeellä tähän ei muutosta tapahdu? Vai onko se vain kustannuskysymys. Valtiolla ei ole varaa hoitaa vanhuksiaan, niin hoitajat pidetään minimissä ja sen alle. Ei voi olla totta, ettei yhteiskuntaa tämän enempää kiinnosta vanhuksen loppuaika. Jonka toivoisi olevan inhimillistä ja kiireetöntä. He ovat veronsa yhteiskunnalle maksaneet ja antaneet panoksensa jollain muulla tavalla olemalla osa yhteiskuntaa. Ennen oltiin laitospaikoissa ja olin kunnalla työssä sen muutospaineen alla, kun laitospaikat muuttuivat palveluasumispaikoiksi. Laitospaikan maksoi yhteiskunta lääkkeineen. Palveluasumiseen siirryttäessä vanhus maksaa itse lääkkeensä, vuokran yms. Yhteiskunta sai säästöä. Mikään ei muuttunut fyysisessä ympäristössä, ainoastaan maksaja.

Hoitoon ei panosteta riittävästi. Yksityisellä puolella on artikkelin mukaan mitoitukset paremmalla tolalla, koska se vaaditaan. Kunnalla voidaan asiasta luistaa. Sairastapauksissa toivon, että vajaalla miehityksellä ei töitä tehdä. Sitäkin on tapahtunut. Silloin suihkutukset siirtyvät siihen asti, kunnes ”miehistö” on täysilukuinen. Eli edes minimimitoituksessa.

Noin kymmenen prosenttia hoitopaikoista alittaa edelleen vähimmäistason? Oli edellisten vaalien vaaliaseena tämä hoitajamitoitus, jolloin kehuttiin, että jos yksikin paikka menee suosituksen alle, se kirjataan lakiin.

Tiesin tämän jo silloin, että on vaan sanahelinää. Ja sitähän tämä on. Jos olisi haluttu kirjata lakiin, se olisi jo tehty. Lakiin pitäisi kirjata myös säännöllinen ulkoilumahdollisuus.

Ymmärrän, ettei löysää haluta. Ei kukaan sitä halua. Henkilöstön sitoutuu työhönsä kuin oman yrityksen pyörittämiseen. He tekevät työnsä, omatunto kaivaa jatkuvasti ja uran vaihtokin mietityttää.

Kotihoitoon halutaan panostaa? Mitä on se kotona asuminen. Jos asut 5-10km päässä keskustasta, et saa kunnan kotihoidon palveluja kotiisi. Asut liian kaukana? Onko tähän joku laki, vai on onko se vain paikkakohtaista? Ethän sinä silloin saa asua kotona. Sinun pitää muuttaa taajamaan, jos meinaat kotiisi saada hoitoa, ja ruokaa. Mitä kotona tukemista se on? Sinuthan pakotetaan jättämään kotisi. Muutat yhteen huoneeseen, johon mahtuu hätäiseen pieni keittiön pöytä, sänky ja kirjahylly. Saat omat verhot ja muutaman valokuvan. Ja sinulle kerrotaan, että se on sinun koti. Tuntuisiko itsestäsi siltä, että se on oikeasti koti? Siis mitä ihmettä? Kotihoitoon on helppo jättää kaikki vanhukset. Siinä ei ole mitoituksia, resurssien määrää ei lasketa. Kyllä lakiin pitäisi kirjata minimiaika, jonka hoitaja asiakkaallaan on käyntikerta. Riittääkö 6 min/käynti. Mitä se kuuden minuutin käynti maksaa suhteessa?

Hoidettaisiinko ihan omat, arvonsa ansainneet vanhukset kunnolla, niin, että he kokevat myös olevansa arvokkaita?

http://yle.fi/uutiset/hoitajamitoituksen_kirjoittaminen_vanhuspalvelulak...

Vanhuksen ulospääsy

He ketkä osaavat arvostaa yksityisen palveluja, arvostavat sitä tosiaan ja omaiset maksavat vaikka omistaan, että äiti pääsee ulos. On myös niitä, ketkä katsovat, että on kallista, ja mummukka ei pääse ulos.

Vapaaehtoisia ulkoilussa käytetään. Kaksi ulkoiluttajaa käy kerran viikossa palvelukodissa, jossa on vaikka 63 vanhusta, voi laskea, miten usein he ulos pääsevät. Sitten kehutaan lehtiä myöten, kuinka meillä päästään ulos. Kaikki eivät tietysti kykene enää ulos, ja on vanhuksia, ketkä eivät halua ulos. Mutta halukkaita löytyy. Korviini kantautuu usein palvelukodilla käydessäni, että ”Voi, kun pääsisi ulos”

Muistisairaan kanssa tarvitsee vain kulkea rinnalla, fyysisesti sairasta työntää pyörätuolissa. Hoitajat kyllä avustavat pukemisessa.

Ihannehan olisi, että hoitajilla olisi siihen aikaa. Sehän kuuluu ihmisen perusoikeuksiin päästä ulos. Hyvähän se meidän on, senkun laittaa kengät ulos ja lähtee pihalle monta kertaa päivässä. Se on niin itsestäänselvyys, ettei sitä osaa edes ajatella.

Kun omainen kysyy mitähän se äiti tarvitsee joululahjaksi, vastaukseksi olisi hyvä muotoilla, että ulkoilu tekisi hyvää. Moni omainen ei edes ajattele käydessään, että vaikka hän on ns. laitoksessa, saa sieltä poistua.

Jos auton huoltaminen maksaa vaikka 60 euroa tunti, on se vaan maksettava. Mutta jos vanhuksen "huoltaminen" maksaa 29 euroa/tunti, se on liian kallista.

Kunnan työntekijänkin hinnaksi on laskettu 21 euroa sosiaalikuluineen. Tottakai yksityinen on kalliimpi, Menotkin on toisenlaiset.

Kun omalle kohdalleen miettii, varmasti ahdistuu, kun rynkyttää ovea, ja mitään ei tapahdu. Kokee olevansa vankilassa, josta ei ulos pääse.

Kunnantyöntekijä ei ehdi, vapaaehtoisuus on harvinaista herkkua, yksityinen maksaa ja omainen ei ehdi.

Miten tästä saadaan sitten normaali käytäntö- vanhuksia on paljon, hoitajat ei riitä.

"Hallituksen käsitys hoidettavien vanhusten hoitoisuudesta ei vastaa todellista tilannetta. Osa kotihoidon asiakkaista tarvitsisi jo nyt laitoshoitoa. Kotihoidon vahvistaminen ei poista tätä ongelmaa. Kaikille vanhuksille on joka tapauksessa tarjottava tarpeenmukainen hoitopaikka. Jos laitoshoitoa halutaan vähentää, on kotihoitoa ja avopalveluita vahvistettava merkittävästi. Kotihoito on tällä hetkellä yhä pahenevassa kriisissä." Muuttuiko mikään vanhuspalvelulain myötä mukamas? Tällä vaan vaiennettiin omaiset ja henkilöstö. Nyt kaiken pitäisi olla hyvin. Mutta edelleenkään minimimitoitus ei täyty jokapaikassa ja mikä on sanktio? Ei mikään. Ja kaikki otetaan hoitajien selkänahasta ja vanhuksiin tämä kohdistuu.

http://www.superliitto.fi/viestinta/tiedotteet-ja-kannanotot/tiedote-vanhuspalvelulaki-ei-saa-heikentaa-vanhusten-oikeuksia/

Olen miettinyt Mäsekin tulevaisuutta ulkopuolisena. Ja jos minulta kysytään, sitä tulevaisuutta saa miettiä todellakin. Olen kunnanhallituksen edustajana rahankäytöstä osavastuussa, mutta Mäsekissä tehdään omia juttuja. Vuokrat ei ole hallinnassa, eikä kyllä perintäkään. Minun puolestani Mäsekin saa lakkauttaa ja miettiä muuten miten hankkeita saa eteenpäin. Pitäisi yrittäjille tehdä kysely, että mitä apua Mäsekistä on heille ollut? Aiemmin jokaiselle ryhmittymälle oli paikka Mäsekkiin. Mutta viisaammat päätti tiputtaa demarit ja perussuomalaiset pois. Ai nii on siellä jotain isompia yrittäjiäkin. ( Kaikki ovat minua isompia  )

Saamisia on jotain 188 000. Ne kun saisi takas perittyä, niin ei tarvitse Varpasen koulua lakkauttaa!

Toinen ryhmittymä teki asiasta aloitteen, vaikka asiasta on keskusteltu jo suljettujen ovien takana. Minä viime maanantaina sanoin ääneen kunnanhallituksessa, että Mäsekin voi lakkauttaa. Ja noiduin, kun en tajunnut Suvitassun aikaan ottaa vuokraliikehuoneistoa kunnalta. Koska halutessaan voi jättää vuokrat maksamatta ja kääriä senkin osuuden omaan taskuun. Oli puhetta, että Mäsekkiä tarkastellaan, kun uusi kunnanjohtaja astuu remmiin. Ja se on hyvä asia, mitä tarkasteleminen sitten tarkoittaakaan. Keskiviikkona sitten siitä paukahti aloite. HYVÄHYVÄ! Mäntyharjulaisten perusssuomaisten ryhmä olisi mielellään allekirjoittanut aloitteen. Olisi nyt voitu odottaa, niinkuin puhe oli, kunnanjohtajan virkaan astumista.

”Pitää ajatella yritystä, kun se työllistää muita.” Siksi siis voi jättää vuokrat maksamatta. Mutta eikös se ole yrityksen vika, jos ei pysty niitä maksamaan, eikä kunnan vika, jos se vaan toimii vuokraajana. ?

Sunnuntaina Mäntyharjun Ps hallituksen kokous klo: 16.00 Järjestötuvalla. Sen jälkeen klo: 17.00 perustetaan tukiryhmäni eduskuntavaaleihin. Tervetuloa!

Ilmoitathan tukiryhmäni käyttöön nimesi ja luvan saako, vai eikö saa nimeäsi julkaista. Älä pelkää, ei sido sinua mihinkään. Kaikki apu tarpeen: mainosten jakoa, rahallista tukea, (vaikka euron) kuskaamista, toritapahtumissa paikalla oloa, tai vaikka vain puhut kaikille, miksi minä olen hyvä eduskuntaan, riittää Siis sunnuntaina klo: 17.00 järjestötuvalle, sitä ennen hallituksen kokous Eduskuntaan pääsee kuulema rahalla. Minä yritän ilman sitä.

MLL ottaa kantaa tänään 11.9.2014 länsi-savossa Haapaseläntien rannan kunnostamiseen: He haluavat uutta ponttonilaituria, kierreliukumäkeä, parkkipaikan laajentamista ja kaislikon raivaamista. Hienoa! Vasta puhuin eräässä kokouksessa, että laituri on tosi huonossa kunnossa, kun uutta kaavailtiin epävirallisesti vuonna vasta 2016.

Kirjoitin kesällä 2014 paikallislehteen asian vireilläpitämiseksi ja toteutukseen ja olemme tehneet Piian kanssa aika tarkalleen samasta asiasta aloitteen jo vuonna 2010, ja asia pitää näköjään ottaa joka vuosi esille, kun mitään asialle ei tapahdu.

Suora lainaus kesän kirjoituksestani:

"Kurkiniemi näyttää jo nyt hyvältä uimarannan suhteen. Edelleen kuitenkin korostan myös muitten uimarantojen pitämisestä kunnossa. Teimme jo vuonna 2010 aloitteen Piia Hämäläisen kanssa Haapaseläntien uimarannan kunnostamisesta, ja ehdotimme sinne jopa liukumäkeä, hiekan alla olevan pressun oikaisemista/vaihtoa, uutta hiekkaa, ja kaislikon raivaamista niin, että uimaranta laajenee.

Nyt kaislikko taas kasvaa, pressu nousee pintaan, ja ei sielläkään varmaan laiturin uusiminen pahaa tee. Uimarantahan on aina ollut hyvin suosittu ja Mäntyharju on tunnettu mökkipitäjä ja tunnettu järvistään, ei varmaan haittaa pitää myös muita rantoja kunnossa. samalla kun käydään pesemässä mattoja, on ihanaa pulahtaa upeaan uimarantaan. Upeaan? Parkkipaikan laajennustakin voisi harkita. Pekkolanlampikin on olemassa.

Jopa nuoret nuorisovaltuuston selvityksen mukaan toivovat sijoitettavaksi johonkin kunnan uimarannoissa hyppytornin. (suluissa selvityksessä luki Pekkolanlampeen tai Haapaseläntielle ) Onhan sellainen joskus aikanaankin ollut Pappilanniemessä.

Täytyykö joka vuosi tehdä aloite muiden uimarantojen kunnossapidosta, vai keskitytäänkö nyt pelkästään Kurkiniemen alueeseen? Haapaseläntie on aina ollut vilkas, siellä on aina olleet uimakoulutkin täysiä."

Hyvä MLL, jos nyt vaikka yhteistyöllä saisimme jotain aikaan ja asia etenisi. Olen valmis talkoisiin!

Tanja Hartonen-Pulkka (ps)

Valtuutettu

Heikoimmat kärsii. Helvetti, että suunnitellaan jopa sijaiskieltoa. Eihän tietyillä aloilla voi olla sijaskieltoa. Silloinhan mennään alimitoituksilla ja hoitajat kaatuu työtaakan alle, ja hoidonlaatu kärsii!!! Sama on opetusalalla. Ja vaikka olisi mikä konttorityö, niin onko se oikein, että sairastut ja ketään ei palkata tilalle ja sairastumisajalla kun kukaan ei työtäsi, sinulla on kaksinkertainen työ tehdä kaikki takaisin. Missä on se kuuluisa TYÖHYVINVOINTI?

KUNTALIITTO TIEDOTTAA

6.8.2014

Vapaa julkaistavaksi heti

Kuntataloutta kiristetään: Valtion rahoitus kuntapalveluista laskee 25 prosenttiin

Valtiovarainministeriön esitys vuoden 2015 talousarviosta kiristää edelleen kuntataloutta. Samaan aikaan, kun väestö ikääntyy ja kuntien terveysmenot ovat mittavien kasvupaineiden edessä, valtion rahoitusosuus sosiaali- ja terveydenhuollon sekä perusopetuksen menoista putoaa 29,57 prosentista noin 25 prosenttiin.

- Valtion vetäytyminen kuntapalveluiden rahoituksesta uhkaa kuntien mahdollisuuksia järjestää peruspalvelut kansalaisille sekä lisää merkittävästi kuntien veronkorotuspaineita, toteaa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen.

- Valtionosuuksia pienentävät jo aikaisemmin tehdyt mittavat valtionosuusleikkaukset. Ensi vuonna tällä vaalikaudella tehdyt valtionosuusleikkaukset nousevat yhteensä yli 1,5 miljardiin. Ilman tehtyjä leikkauksia kuntatalous olisi kutakuinkin tasapainossa, muistuttaa Kietäväinen.

Uusia leikkauksia ovat kehysriihen päätös leikata kuntien valtionosuuksista kiinteistöveroprosenttien ylä- ja alarajojen korotuksista kertyvä tuotto sekä kuntien sosiaali- ja terveystoimen asiakasmaksujen korotus. Nämä ovat toimenpiteinä erittäin poikkeuksellisia. Yhteensä nämä uudet valtionosuusleikkaukset ovat noin 100 miljoonaa euroa.

Ensi vuonna kuntien tehtävät ja velvoitteet lisääntyvät varovasti arvioiden yli 300 miljoonalla eurolla. Merkittävimmät muutokset ovat kuntien vastuun lisääminen vaikeasti työllistyvistä, oppivelvollisuusiän nosto ja kotihoidon tuen jako puolisoiden kesken.

- Valtion on pidettävä lupauksena keventää kuntien tehtäviä ja velvoitteita niin, että kuntien toimintamenot alenevat miljardilla eurolla vuoteen 2017 mennessä. Hallituksen on toteutettava minihallitusneuvotteluissa linjattu tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen syksyllä annettavilla lakiesityksillä.

Kuntien korjausvelka on merkittävä ja homekoulujen, terveyskeskusten ja sairaaloiden peruskorjauksille on valtava kysyntä. Pienelläkin käynnistysavustuksella kyettäisiin saamaan näitä hankkeita nopeasti liikkeelle, ja niillä olisi merkittävä työllistämisvaikutus.

- Nyt esillä ollut Remontti Oy:n perustaminen ei tuo helpotusta ensi talven pahenevaan rakennusalan työttömyyteen, Kuntaliiton esittämät käynnistysavustukset toisivat, summaa Kietäväinen.

Lisätietoja:

Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja, p. 0400 486 043

Minna Punakallio, pääekonomisti, p. 040 751 5175

Reijo Vuorento, kuntatalousasioiden apulaisjohtaja, p. 050 667 41

Valtuustossa, kuulin eilen,  että vanhusneuvosto ei toimi ja siellä juodaan vain kahvia ja budjetista ja toimintasuunnitelmasta ei tietoakaan! Huh huh.

Pidin sellaisen palopuheen, että ylipäätään Mäntyharjussa on ollut olemassa vanhusneuvosto jo ennen vanhuspalvelulakia. Joo siellä juodaan myös kahvia, voi kamala. Siellä on budjetti peräti 1000 euroa vuosi, raha tulee kunnalta. Toimintasuunnitelma ja kertomus on tehty joka vuosi. Kerroin, kuka on sihteeri ja että mapit löytyy häneltä. On järjestetty joka vuosi suuri vanhusten viikon pääjuhla, ja paljon vapaaehtoisia osallistuu toimintaan, ja saamme lahjoituksena yleensä ruokatarpeet, kun tarjoamme ruuan. Järjestelyissä on iso työmäärä.

Ja järjestimme vähillä varoilla konsertin, johon yhtye osallistui talkootyöllä. Kunta maksoi lehti-ilmoituksen. Ajatuksena oli, että vanhusneuvosto esittäytyy. Ja me esittäydyimme runsaalle yleisölle. Miten valtuutettu voi tulla haukkumaan valtuustoon vanhusneuvoston toimintaa? Siellä on lukuisia järjestöjen edustajia mukana, ja tekee hyväää työtä. Ja miksi minä tästä vaahtoan? No kun istun siellä. Jo muistaakseen neljättä vuotta.

Aloitteet 2013

Otin kantaa eilisessä kunnanvaltuuston kokouksessa aloitelistaan, jotka tuotiin tiedoksi valtuustolle. Oli pakko kommentoida muutama seikka.

Esimerkiksi olen hanakasti ajanut koirille merkittyä uimapaikkaa Mäntyharjuun. Kunnan vastaus on aloitteeseen, että koirien uimapaikan rakentaminen ja kunnossapito ei ole kunnan perustoimintaa. Vai niin. Rakentaminen? Mitä se vaatii? Rantapaikan, jota kunnalla on, vähän raivausta, jonka kennelyhdistys on luvannut tehdä talkoilla ja jopa hiekkakuormakin saataisiin. Kunhan vain osoittaisi paikan ja kyltti koirille sallittu. Se merkitty uimapaikka ei ollut tarkoitettu kennelyhdistyksen harrastuskäyttöön, vaan koko kunnan parhaaksi, kaikille koirien omistajille, mökkiläisiä myöten. Mutta ei.

Toinen aloite, jonka olen laatinut ja johon otin kantaa, että listalta puuttuu yksi aloite, koska vedin sen kunnanhallituksessa pois, vastaus jonka kunta antoi, ei vastannut edes kysymykseen. Aiheena oli yritysvuokrat ja niitten tasapuolisuus ja hintojen tarkistus, kiinteistöjen arvioinnit, onko kilpailutettu ja ostopalvelut, millä perusteella viranhaltija tekee päätöksen?

Kolmas aloite, johon oli pakko kommentoida, että viime vuonna Mäntyharju teki 2,6 miljoonaa ylijäämää, eikä Mäntyharjun kunta halunnut antaa kennelyhdistykselle tuhatta euroa aitatarpeisiin. Mäntyharjun Kisalan parkkipaikka toimii koirien koulutuskenttänä ja muuna aikana myös parkkipaikkana. Kenttä on aina huonossa kunnossa ollut, kun joku revittelee siellä autolla. Pyydettiin kunnalta tuhatta euroa lautatarpeisiin, jotta talkoilla rakennetaan aita ja portti kentälle. Parkkipaikka pysyisi siistinä ja kuntalaisille oli turvallisempaa tiellä, kun koirat vapaana ja aitaus estää tielle karkaamisen. Mutta ei. Kennelyhdistys teki työn kunnalle, olkaatte hyvät.

Palvelusetelistä tein aloitteen, että otettaisiin käyttöön lapsiperheille. Vastaus oli kunnalta, että ei voi laajentaa palvelusetelin käyttöä, koska kunnalla ei ole tarjota vastaavaa palvelua. Sanoin, että kannattaisiko jättää asia kuitenkin harkintaan. Perusturvajohtaja kertoi, että nyt on nimettynä vastuuihminen tähän asiaan. Eli vihreää valoa kuitenkin havaittavissa?

Ties kuinka monenteen aloitteeseen otin kantaa kunnansaatavien perinnästä. Kunta vastaa, että kunnalla on sopimus Intrum Justitia Oy:n kanssa. Mutta meneekö laskut oikeasti perintään ajallaan esim. yrityksillä? Eihän niitä tarvitse sinne laittaa ja laskut erääntyvät kerta toisensa jälkeen.

Kunta kertoo myös, että Kompan kiinteistöön sijoitetaan menneisyydestä kertova laatta. Ei kai nyt sentään, kun se on myyty ja valituksien jälkeen maan tasalla?

Olen hyvin aloitteellinen ihminen.