Tanja Hartonen-Pulkka

Mäntyharjun sitoutumattomatkin ovat ottaneet kantaa vaalitulokseen ylipäätään toisessa artikkelissa koko perusssuomalaisten joukkueestamme arvostellen, että heillä ei ollut yhtä ääniharavaa, joka veti porukkaan perässään, vaan äänet tulivat tasaisesti. Toisessa artikkelissa otettiin suoraan kantaa äänivyöryyn, jonka sain. Hämmästyttävää, että ansaitsin oikein artikkelin siitä ja sekin piikitellen. Yhteistyö? Riippuu katsantokannasta. Kuka tekee ja miten yhteistyötä ja kuka nuolee ja ketä. Hitsi, totta: jos tekisin yhteistyötä (tätä sanaa käytetään) eli olisin kaikkien kaveri ja istuisin kunnantalolla kaikki vapaa-ajat, voisin ehkä olla korkeammalla pallilla.

Onhan se totta että historian suurimman äänisaaliin sain ja samalla tuli myös historian pienin äänimäärä valtuustoon, mutta miten se sitoutumattomien kommentointiin liittyy, että pitää perussuomaisia arvostella. Ai niin, perussuomalaisia kuuluu aina arvostella, siitäkin että saa niin suuren äänimäärän kuin minä sain, voi näköjään tehdä negatiivisen jutun. Mutta tämä AM, joka on sen kirjoittanut on arvostellut tökerösti minua päin naamaakin. Että voisivat yrittää ihan itse tehdä yhteistyötä minun kanssani.  Se kateus.

Tottahan se on, että koko puolueen äänimäärä yhteensä antaa enemmän paikkoja. Vaikka sitoutumattomien kaikki 5 valtuutettua saivat yhteensä vähemmän ääniä kuin minä yksin, he saivat yhden valtuustopaikan ryhmänä enemmän ja veivät nenän edestä paremmat paikat. Niin se vaan menee. Mutta miten se sitoutumattomien AM:ää noin sieppaa, kun hehän saivat kaiken minkä halusivat ja enemmänkin. Tästähän se yhteistyö paranee!

Vaalit oli jo. Mitä niistä enää murehtimaan,

Ja minä olen ylpeä ÄÄNIKUNINGATAR. Kiitos.