Tanja Hartonen-Pulkka

Hoitajat ja vanhukset vastaan Mäntyharjun kunta ja koko Suomen valtio

Palvelukeskus Ruskahovissa on asukkaiden hoitoisuus huomattavasti lisääntynyt kasvavan dementian myötä, ja henkilökunta palaa loppuun. Vanhuksille ei jää aikaa riittävästi. Länsi-Savokin oli huomioinut Palvelukeskus Ruskahovin huolen 15.10 takasivullaan. Asia otettiin perusturvassa vain ilmoitusasiana vastaan. Henkilöstö siis laati monisivuisen kirjeen perusturvalautakunnalle ja johtoryhmälle, asia ilmenee perusturvalautakunnan esityslistasta, kohdasta ilmoitusasiat!

Minimin alarajalla (jopa alle) keikutaan hoitajien määrän suhteen ja puhutaan koko ajan rakenneuudistuksesta ja töitten uudelleen järjestelyistä. Kotihoidossa ollaan tiukilla, aikaa ei sielläkään jää asiakkaille kuin pieneen käväisyyn, asiakasmäärät lisääntyy koko ajan. Maksimissaan jopa 32 käyntiä/vuoro. Vanhukset jonottavat kotihoidon palveluihin yhtälailla kuin jonotetaan palvelulaitoksiin. Paikkoja vähennetty ja yksi paikka vielä vähennetään Ruskahovista. Halutaan panostaa enemmän kotihoitoon. Hyvä, mutta millä resursseilla? Paljon hoidettavia, ja mahdollisimman vähällä henkilökunnalla. Kotihoitoon kun ei ole keksitty edes vähimmäismitoitusta. Miksi pitää odottaa, kun muihinkin asioihin puututaan heti, mitkä vaativat välitöntä asiaan puuttumista, kuten lääkärijonot?

Ratkaisuksi esitetään myös hoitohenkilökunnan koulutusta. Miten koulutus auttaa tekemään asian vielä nopeammin, kun ollaan jo aivan äärirajoilla. Onko niin, että kun asia ei kosketa itseään, ei asialle tarvitse tehdä mitään? Miksi Mäntyharju on niin vanhusvastainen? Jokuhan tässä mättää. Ei voi aina vain odottaa ja odottaa, että itsestään ihme tapahtuisi. Minne se inhimillisyys on kadonnut omia kuntalaisia kohtaan? Jotkut asiat halutaan hoitaa heti, ja se onnistuukin nopeasti, jos halua vaan löytyy.

Tällä alalla hoitajat tekevät ns. harmaata ylityötä, johon liittona Super ottaa valtakunnallisesti kantaa kampanjalla: Joku raja joustamisellakin! Tarkoitus on valtakunnallisesti puuttua niin sanottuun harmaaseen ylityöhön. Tehdään ns. tuplavuoroja, kaksi vuoroa putkeen: aamu ja iltavuoro klo: 7.00-20.00. Vuoroja vaihdetaan ja annetaan vastaavasti vapaana samalla listalla tunti tunnista. Tästä ei kerry varsinaista ylityötä vaan ns. harmaata ylityötä, josta ei makseta normaalia ylityökorvausta ja henkilöstön todellinen mitoitustarve jää havaitsematta. Sijaispulan vuoksi aina joku jää tekemään pitkän vuoron, koska työkaveria ei jätetä. Työajat vaikuttavat kaikkeen ja vaikuttavat myös vapaa-aikaan, joka ilmenee väsymyksenä. Väsymys on myös suorassa yhteydessä työturvallisuuteen. Mahdolliset virheet lisääntyvät hoitajien väsymyksen myötä.

Olen kertonut tästä tilanteesta aikaa sitten, että käsissä on tikittävä pommi. Silloinkin asiaa väheksyttiin ja asialle jopa hymähdettiin. Nyt on tilanne vielä pahempi. Hoitajat yrittävät tehdä työnsä parhaalla mahdollisella tavalla ja haluavat sitä edelleenkin. Mutta jos ei henkilökuntaa lisätä, yhtälö on mahdoton. Sairaslomat näkyvät ja tuntuvat monella eri tavalla.

Myöskään hoitopaikkoja ei pidä vähentää, vaan lisätä, koska vanhukset ovat kotonaan yhä huonommassa kunnossa, eivätkä välttämättä pärjää enää kotihoidon turvin, vaan tarvitsevat ympärivuorokautista hoitoa.

Näinkö kunta kiittää kun ikänsä veroja maksaneet vanhukset tarvitsevat kunnan palveluja? Näinkö haluttaisiin itseään hoidettavan? Näinkö kunta palkitsee uutterat ja kiltit hoitajat, jotka tekevät mukisematta työnsä. Jos miesvaltaisella alalla oltaisiin, tälläistä ei edes tapahtuisi.

Missä viipyy laki tähän asiaan? Suosituksilla ei tee yhtään mitään. Niitä voi aina rikkoa.

Tähän tarvittaisiin kuntalaisadressi!

Tanja Hartonen-Pulkka (sd)

Työsuojeluvaltuutettu

Kunnanvaltuutettu

Kunnanhallituksen jäsen