Tanja Hartonen-Pulkka

Miettii tuloeroja ja köyhyyttä ja sitä miten Suomi selviää. Miettii työttömyyttä ja samaan aikaan työvoimapulaa joillain aloilla. Hyvinvoivien asioita ajaetaan, mutta kuka kuuntelee köyhää? Pienipalkkainen pariskuntakin muutaman lapsen kanssa on ongelmissa laskujen kanssa. Verottaja vie yllättävän paljon kaikkine muine vähennyksineen palkasta. Käteen jäävä osuus on pieni. Muistan kun joskus oli ilmassa, että on lottovoitto asua Suomessa. Onko vielä niin? Riippuu tietysti mihin vertaa.

Luin joskus jostain että kolmekymppinen pariskunta, jolla on kaksi alle kouluikäistä lasta, talolaina, autolaina yms. on todella tiukoilla. Me ollaan nelikymppinen pariskunta ja ei kyllä ylimääräistä jää.Meillä 2 kouluikäistä lasta, talolai...na, autolaina... Lisänä niinkuin kaikki tietää jätelasku, puhelinlaskut, autoverot, sähköt, vesilasku yms. Niin ei siinä paljon ylimääräiseen jää, vaikka olisi miten töissä.

Eläkeikää odotellessa, että pääsisi edes kerran elämässään Etelään.

Mutta paremmin minulla silti on asiat, vaikka vähän ennen tilipäivää jääkaapissa killuu ketsuppipurkki ja tippa maitoa. On kuitenkin katto pään päällä ja pystyy kustantamaan kaiken vaikka välillä Visa vinkuukin.

Kaikki on niin suhteellista.

Köyhiä, eläkeläisiä, lapsiperheitä, pitää auttaa, niin täytyy muistaa, että myös työssäkäyvät, niin sanotut pienipalkkaiset, keskiluokkaiset ovat myös tiukilla. Olenkohan minä keskiluokkaa, vai köyhä? Käyn töissä ja peruspalkka 1900.? Ne mittarit millä köyhyyttä lasketaan eivät välttämättä ole realistisia.

Miten määritellään köyhä?