Tanja Hartonen-Pulkka

Allaolevaan omia kokemuksia: Myös minua palloteltiin nuorena, vanhemmat erosivat ollessani n. 13v, asuin ensin äidillä, ja sitten isällä. Minut otettiin kerran huostaankin. Pakko oli lähteä kotoa pois peruskoulusta suoraan, kävin jopa tarjoamassa itseäni lastenkotiin. Ei minulla ollut eväitä mennä opiskelemaan, ei olisi perhe auttanut. Menin töihin ja olin pätkän milloin missäkin. Taistelin.

Lähdin opiskelemaan vasta 19-vuotiaana. Eikä silloinkaan vielä hyvin mennyt. Enkä sille alalle jäänyt. Oikeastaan elin myöhäismurrosikää aina parikymppiseksi ja vähän sen yli.

Minua auttoi muutto, pois tutuilta kotikonnuilta, viisi vuotta muualla, perhe kasvaneena. Itsekin kasvaneena. Isäni teki sillä aikaa itsemurhan. Vihdoin sain hengittää. Lähihoitajaksi luin v. 2006, eli todellakin aikuisena.

Kun elin nuorena, niin nuorena yksin, ei kukaan käynyt esimerkiksi vaikka Sosiaalipuolelta katsomassa mitä kuuluu, ehkä olisi toivonut jonkun henkistä tukea enemmän. Vaikka yksilöstä on kaikki kiinni itsestään, kyllä alaikäinen, rikkinäinen, tarvitsee aikuisen apua. Minä olisi tarvinnut. Raivasin pitkän kivikkoisen tien. Ihan itse.

Autetaan nuoria! Annetaan töitä ja ohjataan koulutukseen.

HS: Pudonneilla suuri riski syrjäytyä

Lähes 50 000 nuorta on yhteiskunnan järjestelmien ulkopuolella Neljäsosa näistä nuorista on ollut huostaanotettuina.

Riitta Vainio

Syrjäytyneiden nuorten määrä ei ole vähentynyt yhteiskunnallisista ja poliittisista tavoitteista huolimatta. Yli 48 000 18–29-vuotiasta nuorta on pudonnut yhteiskunnan järjestelmien ja palveluiden ulkopuolelle. Määrä on pysynyt vuodesta toiseen samana.

Noin 15 000 nuorta jää joka vuosi peruskoulun jälkeen jatko-opintojen ja työelämän ulkopuolelle. "Suomalaisella yhteiskunnalla ei näytä olevan hyviä tapoja saada ulkopuolelle pudonneita takaisin opiskeluun ja työelämään", tutkija Pekka Myrskylä Tilastokeskuksesta sanoo.

Neljäsosalla syrjäytyneistä nuorista on yhteinen nimittäjä: he ovat olleet jossain vaiheessa elämässään huostaanotettuina. Tällä haavaa 2,5 prosenttia 16–17-vuotiaista nuorista otetaan pois vanhemmiltaan.

Yhteiskunnan ulkopuolelle putoamista edeltävät monen nuoren kohdalla heikot lähtökohdat: lapsuudenkotia ei ole ollut tai se on hajonnut, Myrskylä osoittaa Tilastokeskuksen laajassa tutkimuksessa. Osalla syrjäytyneistä nuorista jo vanhemmat ovat olleet työttömiä tai ulkona yhteiskunnan palveluista. He eivät ole huolehtineet lapsistaan.

Syrjäytyneiden nuorten vanhemmat ovat vähän koulutettuja. Huostaanotettujen nuorten vanhemmista viidenneksellä on rikosrekisteri. Huono huostaanotto merkitsee sitä, että nuori on vain säilössä. Vain pieni osa huostaanotetuista käy lukion. "Erityisen vaikeaa on ulkomaalaisten integrointi: heidän ulkopuolisuusriskinsä on moninkertainen", Myrskylä sanoo. Jos nuorella on yksikin vanhempi, ulkopuolisuusriski putoaa murto-osaan. "Niin sanotuissa kunnollisissa perheissä syrjäytyminen on vähäistä", Myrskylä toteaa. Ulkopuolisuus merkitsee Myrskylän mukaan sitä, ettei kyseinen ihminen ole töissä, työttömänä, koulutuksessa, eläkkeellä eikä varusmiehenä. Myöskään hoitovapailla olevat naiset eivät kuulu ryhmään. Miehiä on tässä joukossa enemmän kuin naisia.

Nuorisotyöttömyys on merkittävä syrjäytymisen lisääjä. Myös työkyvyttömyyseläkkeellä olevien nuorten määrä kasvaa. "On vaara, että nämä nuoret syrjäytyvät kokonaan. Kun taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset siteet asteittain murtuvat, nuoret jäävät tavanomaisten elinympyröiden, eli opiskelun, työn ja toimeentulon ulkopuolelle. Myös sosiaaliset kontaktit alkavat kadota", tutkija sanoo.

Masentuminen ja päihteet tulevat usein mukaan. Peruskoulun jälkeen nuoren pelastaa syrjäytymiseltä opiskelu tai työ. Myös niin sanottu tempputyöllistäminen, kuten työharjoittelu työmarkkinatuella, on estänyt monta putoamista.

Pelkän peruskoulun käyneen nuoren riski pudota "ulkopuolisten ryhmään" on lähes kolminkertainen verrattuna nuoriin, jotka ovat saaneet keskiasteen koulutuksen. Opintojen jatkaminen peruskoulun jälkeen on tärkeää. Nuorista, jotka eivät 18 ikävuoteen mennessä ole jatkaneet opintoja, vain 15 prosenttia suorittaa tutkinnon.

Huostaanotetuista tytöistä tulee usein nuorina äitejä. Nelinkertainen määrä huostaanotettuja naisia saa lapsen alle 24-vuotiaana verrattuna naisiin, joita ei huostaanotettu.