Tanja Hartonen-Pulkka

1)Millä keinoin kuntien taloutta voidaan kohentaa?

Osan pääomaverotuksesta voisi kohdistaa kunnille jakamalla osuudet tasaisesti valtion kautta. Myös heidän, jotka saavat tulonsa pääomatuloina tulisi osallistua kuntansa palveluiden rahoittamiseen. Valtion tulisi tukea kuntia enemmän. Investointien tarpeellisuutta tulee harkita tarkkaan kunnissa. On myös huolehdittava työllisyyden myönteisestä kehityksestä ja harmaan talouden kuriin saattaminen toisi verotuloja myös kunnille. On hyvä, jos kuntaveron voi pitää ennallaan, mutta myös sen veron nostamista on syytä harkita tiettyyn kohtuuteen asti.

2 )Tulisiko verotusta muuttaa? Jos tulisi, niin miten?

Vallitseva tasaverokehitys on pysäytettävä. Pääomatuloverotusta on kiristettävä ja siitä on tehtävä ansiotuloverotuksen tapaan progressiivinen. Ympäristöveroista ottaisin käyttöön pakkaus- ja jäteveron, koska niihin ihminen voi todellisuudessa itse vaikuttaa. Alkoholi- ja tupakkaverotusta voidaan kiristää. Tällä hetkellä voi nostaa 90 000 euroon asti osinkoja verovapaasti ja tästä tulisi luopua.

Harmaan talouden kuriin laittaminen toisi valtavasti verotuloja käytettäväksi yhteiseen hyvinvointiin. Arvonlisäveron korotuksista tulisi pidättäytyä, koska se on tasavero ja epäoikeudenmukainen tapa verottaa. Lopetettava köyhimpien kukkarolla käyminen! Samaa koskee energiaverotusta. Verotus oikeudenmukaisemmaksi: maksukyvyn mukaan!

3)Miten työllisyyttä voidaan parantaa?

Erityispanos nuorisotyöttömyyteen, nuorelle on taattava töitä, koulutusta tai harjoittelupaikka kolmen kuukauden sisään työttömäksi jäämisestä. Nuorelle ei voi kertyä työkokemusta, jos häntä ei koskaan oteta töihin. Mukaan kunnat ja yritykset yhteistyössä.

Työllisyyttä voidaan parantaa myös laittamalla harmaa talous kuriin lisäämällä mm. valvontaa. Työllisyysmäärärahoja tulee kasvattaa ja tehdä työstä kannattavaa. Palkan tulee riittää myös elämiseen. Tulee myös satsata koulutukseen ja ammattitaitoon koko elämänkaaren aikana. Tukea erilaisin rahoituksin uusia yritysideoita.Yritystukien tarkempi kohdentaminen uusiin työllistäviin yrityksiin ja kohteisiin. Ja puhun nimenomaan pienyritysten puolesta!

Työnjakamista ja vajaakuntoisten työllistämistä on helpotettava. Työhyvinvointiin tulee panostaa entistä enemmän työelämän muuttumisen paineissa. Kun jaksat töissä, jaksat kotona ja työura pitenee sitä kautta.

4)Maahanmuuttajat, Suomelle etu vai haitta?

Pitää muistaa, että maahanmuutto kuitenkin pitää sisällään paljon erilaisia ihmisiä erilaisista taustoista.

Etuna pidän, että tänne töihin tulevat maahanmuuttajat vahvistavat Suomea, mutta he eivät saa jättää suomalaisia työttömiksi. He, ketkä tulevat tänne tekemään rehellistä työtä, maksamaan veroja, noudattavat lakia ja tapojamme, ovat tervetulleita hakemaan töitä samanlaisin hakumenetelmin kuin suomalainen hakisi. Maahanmuuttajat voivat olla Suomelle etu, jos asiat hoidetaan hyvin ja maahanmuutto on hallittua. Meillä tulee olla resurssit kotouttaa tulijat suomalaiseen yhteiskuntaan ja auttaa heitä sopeutumaan. Työntekijältä edellytettävä riittävä suomenkielen taito, eli suomenkielen opetukseen satsattava riittävästi, jotta maahanmuuttajista oikeasti olisi etua. Pitää muistaa, että suomalaista ja maahanmuuttajaa pitää kohdella tasavertaisesti.

Edellä mainitut asiat muuttuvat haitaksi, jos ne eivät toteudu.

5)Kolme konstia, joilla Etelä-Savo saadaan nousuun:

- Liikenneyhteyksien parantaminen mm. maanteillä ja rautateillä

- Jokaiselle nuorelle työ- koulutus ja harjoittelupaikka. Ketään ei jätetä! Kun Etelä-Savosta löytyy tekemistä, nuoret jäävät tänne, eivätkä lähde muualle.

- Pidetään huolta kaikista, hyvinvointi lähtee ihmisistä ja jos eteläsavolaiset eivät voi hyvin niin ei voi maakuntakaan.