Tanja Hartonen-Pulkka

Pitäjänuutiset toukokuu 2014

Annetaan kaikille oikeus mielipiteeseen

Aina kun arvostelu kohdistuu ulkomaalaistaustaiseen tavalla tai toisella, nostaa rasismikortti päätään. Aina joku hyökkää heti arvostelemaan ja teilaamaan mielipiteen sanojan/kirjoittajan.

Jokainen järkevä ihminen ymmärtää, että kyseessä todella oli yksittäisen ihmisen kokemus (Sirkka Lemetty 22.4.2014) ja hän on todellakin kokenut sen niin. Meillä jokaisella on omat historiamme ja ajatusmaailmamme ja oikeus omaan mielipiteeseen.  Ja oikeus puhua.  Juuri tälläinen yksittäisen ihmisen teilaaminen julkisesti on myös suvaitsemattomuutta. Jos kirjoitus olisi ollut avoimen rasistinen, ei sitä olisi edes julkaistu. Annetaanko sijaa myös toisille mielipiteillekin, kuin omille. Suvaitsevaisuus kaikkia kohtaan.

 

Tanja Hartonen-Pulkka

Kotihoidontuen kuntalisä

Tänään Pitäjänuutiset 7.9.2012:

 

Kuntalisästä

 

Tein aloitteen 2.6.2010 Kodinhoidontuen kuntalisän ottamisesta käyttöön lapsiperheille. Mll on myös puoltanut asiaa. Viranhaltijoitten ja koulutuslautakunnan myötämielisellä asenteella asia eteni kokeiluun elokuusta 2011 tämän vuoden 2012 loppuun. Nyt kuntalisä uhkaa loppua.

 

Toivon, että koulutuslautakunta huomioi varsinkin kuntalisän, ns. Mäntyharjulisän edut. Ei kuntalisän jatkamisesta haittaakaan ole. On perheen etu, että lapset saavat jäädä kotiin jommankumman vanhemman kanssa, eikä vanhemmilla olisi heti kiire töihin. 200 euroa kuussa lisää perheelle on myös säästö kunnalle, jos miettii mitä päivähoitopaikka maksaa. Uuden päiväkodin rakentaminenkin vasta alkutekijöissään. Kuntalisästä olisi hyvä tehdä pysyvä käytäntö, jotta vanhemmilla olisi mahdollisuus valita itse lapselleen se sopivin hoito.

 

Toivon perheitten olevan kuntaan päin asian suhteen aktiivisia nyt kun talousarvio on käsillä. Ja toivon myös viranhaltijoitten, koulutuslautakunnan ja luottamushenkilöitten suhtautuvan edelleen myötämielisesti tähän perheen auttamiseen, tukemiseen kotona ja annettakoon kuntalisä perheelle myös vaihtoehdoksi.

 

Tanja Hartonen-Pulkka (Ps)

Lähihoitaja, valtuutettu

Hoitaja ei saa sanoa sanaa kiire

Milloin ymmärretään, että 0.5 mitoitus ei riitä, jos hoidon vaativuus on kasvanut vanhainkodilla. Tarvitaan 0.6 mitoitusta, joka tarkoittaa 4-5 hoitajaa lisää. Sitten jaksaisi paremmin. Joskus se raja tulee jaksamisessakin vastaan. Jopa meikäläisellä. Taistelu ei silti lopu! Olen tehnyt asiasta monta valtuustoaloitetta ja nyt vielä aloitteen, että lähihoitajien koulutus järjestettäisiin täällä. Koulutetuista sijaisista on huutava pula! Mutta houkutteleeko ala, kun palkka ei vastaa työn vaativuutta ja hoitajamitoitukset on alakantissa?

Kunta/Valtio voisi oikeasti parantaa työhyvinvointia. Se alkaa siitä, että henkilökuntaa tulisi olla riittävästi. Ei tarvitse verhoilla siihen, että koko Suomessa on sama tilanne. Kyllä tulisi nyt oikeasti ottaalusikka viisaaseen käteen, ja myöntä minun olleen oikeassa. Mutta ei, sanotaan vaan, että olet kunnantyöntekijä, ihan niinkuin olisi oma lehmä ojassa. Kyllä henkilökunta alkaa olla äärirajoilla ja toimenpiteisiin tulisi ryhtyä välittömästi.

Sanotaan vain, että hoitajamäärän lisäys ei ole ratkaisu. Kyllä se yksinkertaisesti on vaan ratkaisu. Olen pyytänyt muita luottamushenkilöitä tulemaan paikalle tutustumaan tilanteeseen. Mutta ketään ei ole käynyt? Mistä tämä kertoo.

Tiktak. Kello käy. Ehtiikö hoitaja enää juosta kellon tahtiin. Tahti senkuin kiristyy ja työt sen mukana. Eletetään jatkuvassa muutoksessa.

Herätkää, koskaan ei myöhäistä, vaikka moni suunnittelee jo luopuvansa ammatistaan, kun tuntuu ettei mikään riitä.

Hennkilökunnan lisäys on ratkaisu. Paikkoja ei voi enää vähentää.

Tanja Hartonen-Pulkka

Työsuojeluvaltuutettukin vielä

 

Pitäjänuutiset 6.5.2011

Länsi-Savossa Helmikuussa 2011

Tavallisen ihmisen asialla

Hyvinvointivaltio tulee säilyttää ja käyttää yksityistämistä harkiten. Pitää varoa menemästä Amerikan malliin. Palveluja ei saa ajaa alas, eikä niin, että vain ne kenellä on varaa, saavat tarvitsemansa palvelut. Tavallisella kuntalaisella pitää olla varaa palveluihin ja terveyskeskukset paikkakunnilla tulee säilyttää, eikä ajaa palveluja suurimpiin keskuksiin. Kulkeminen varsinkin maaseudulla on vaikeaa muutenkin, kun julkisia liikenneyhteyksiä karsitaan. Oman auton käyttö on välttämätöntä, mutta kallista!

Vanhustenhuollossa pitää ajatella hoidonlaatua ja hoitajien työssä jaksamista. Miten saadaan alasta houkutteleva, jos tilanne on kestämätön? Hoitajamäärät ovat minimitasolla, joissain paikoissa jopa alle. Kun laatuun panostaa lisäämällä hoitajia riittävä määrä, kaikki hyötyvät. Vanhukset saavat arvokkaan loppuelämän, työssä jaksaa paremmin, sairaspoissaolot vähentyvät kuin myös sijaistarve. Hoitajien pitää saada olla oikeasti läsnä. Miksi lasku pitää maksaa lopussa? Näin on myös lapsiperheiden panostuksessa. Perhetyöntekijöitä tulee saada silloin, kun tilanne ei ole vielä akuutti. Lapsiperheisiin tulisi saada enemmän ns. kodinhoitaja-palvelua. Jokaisella meillä ei ole sosiaalista verkostoa joka auttaa. Pitää selvitä itse.

Vanhukset ulos. Käsittämätöntä, ettei se kuulu vanhustenhoitoon. Miten on mahdollista? Eivät vanhukset ovat säilössä vanhainkodeissaan, omissa kodeissaan, vaikka muun hoidon saavatkin. Omaisten tuki on tarpeen, mutta yhteiskunta on vastuussa!

Omaishoitajia tulee tukea toiminnallisesti ja rahallisesti enemmän. He tekevät arvokasta työtä. Lyhytaikapaikkoja tulee lisätä. Yhä useampi omaishoitaja väsyy, ja yhden hoidettavan sijaan on kaksi. Miksi valtio tulee niin vähän vastaan?

Eläkeiän nosto ei ole ratkaisu. Se näyttää vain hyvältä paperilla, mutta käytännössähän eläkeikä ei nouse. Nykyään työtahti vain kasvaa, vastuu ja paineet. Puhutaan sanasta tehokkuus, ja sitä sanaa ei saisi hoitoalalla edes käyttää. Puhutaan ihmisistä, ihmisten kohtaamisesta!

Pitää aloittaa nuorista, nuorissa on tulevaisuus! Antaa heti signaali välittämisestä, annetaan kuntana töitä, yritykset mukaan. Nuorille mahdollisuus.

Yhteisöllisyys on katoava, ammentakaamme se esiin ja unohdetaan itsekkyys!

Tanja Hartonen-Pulkka, SDP, Etelä-Savo

Eduskuntavaaliehdokas

 

Onko Suomi hyvinvointivaltio? Vapauslehti 9.12.2010

Onko Suomi hyvinvointivaltio?

Tuloerot kasvavat rikkaitten ja köyhien välillä. On huolestuttavaa miten paljon Suomessa on köyhiä, mm. lapsiperheitä, työttömiä ja eläkeläisiä, joihin asia kohdistuu.

Jos olisimme hyvinvointivaltio, niin miksi heikommassa asemassa olevilta, kuten mm. vanhusten, eläkeläisten, lapsiperheiden, ja sairaitten palveluista karsitaan?  Palveluja ei saa karsia, koska useilla ei ole varaa yksityiseen hoitoon!

 Samalla myös matalapalkkaiset kärsivät, koska käteen jäävä osuus on vähäinen. Jo pelkästään päivähoitomaksuihin menee paljon rahaa ja täyden hoitomaksun saa maksaa, vaikka palkka on pieni. Tulorajoja olisi syytä nostaa yhtälailla, kuin olisi myös syytä miettiä onko lapsilisään oikeus kaikilla?

 Suomalaisten hyvä työmoraali on tunnettua. Työn ja työntekijän tulee kohdata. Yksi tärkeimmistä työmoraalin ylläpitäjistä on työhyvinvointi.  Työssäjaksamiseen tulee panostaa. Esimies on siinä avainasemassa: harrastuksia tulee tukea, ottaa myös perheolosuhteet  huomioon työvuorojen suunnittelussa. Kun jaksaa töissä, jaksaa vapaa-aikana ja jaksaa töissä pidempään. Eläkeiän nosto ei ole ratkaisu!

Mielenterveysongelmat ja päihteitten käyttö Suomessa lisääntyy huomattavasti ja tämä on erityisen huolestuttavaa nuorilla. Nuorissa on tulevaisuus, ja heihin pitää panostaa. Koulu, koti ja riittävä määrä ammatti-ihmisiä tulee olla kunnissa. Valtion tulisi tukea kuntia riittävästi. Asioihin pitää tarttua heti ja pitää huoli, että ennaltaehkäisevään toimintaan varataan riittävästi rahaa. Sillä estetään peruuttamattomat seuraukset.

 Samaan aikaan kuitenkin suunnitellaan rahan antamista muualle. On ollut Kreikka kysymys ja nyt tulee Irlanti, kuka sitten?  Miten taataan, että raha saadaan takaisin? Miten taataan, ettei Suomi ole kohta samassa tilanteessa, pyytämässä apua muualta? Velkakello käy kiivaasti. Suomi velkaantuu nopeammin kuin milloinkaan ennen. Leikkauksia tehdään omassa maassamme koko ajan, ja kuitenkin rahaa myös löytyy muiden kriisimaiden auttamiseen. Miten me voimme antaa rahaa muille maille, kun köyhyys omassa maassa kasvaa?

 Eduskunta tarvitsee tavallista ihmistä, arjen asiantuntijaa, joka toimii oikeudenmukaisesti pienen ihmisen ääntä kuunnellen. Siihen minä tarvitsen sinun äänesi. SDP puolueena toimii pienen ihmisen asialla. Siis toivon sinun osallistuvan talkoisiin ja anna meille äänesi!

 

Tanja Hartonen-Pulkka

Eduskuntavaaliehdokas (Sd)

Mäntyharju

 

Hoitajat ja vanhukset vastaan Mäntyharjun kunta ja koko Suomen valtio

Hoitajat ja vanhukset vastaan Mäntyharjun kunta ja koko Suomen valtio

 Palvelukeskus Ruskahovissa on asukkaiden hoitoisuus huomattavasti lisääntynyt kasvavan dementian myötä, ja henkilökunta palaa loppuun. Vanhuksille ei jää aikaa riittävästi. Länsi-Savokin oli huomioinut Palvelukeskus Ruskahovin huolen 15.10 takasivullaan. Asia otettiin perusturvassa vain ilmoitusasiana vastaan. Henkilöstö siis laati monisivuisen kirjeen perusturvalautakunnalle ja johtoryhmälle, asia ilmenee perusturvalautakunnan esityslistasta, kohdasta ilmoitusasiat!

 Minimin alarajalla (jopa alle) keikutaan hoitajien määrän suhteen ja puhutaan koko ajan rakenneuudistuksesta ja töitten uudelleen järjestelyistä. Kotihoidossa ollaan tiukilla, aikaa ei sielläkään jää asiakkaille kuin pieneen käväisyyn, asiakasmäärät lisääntyy koko ajan. Maksimissaan jopa 32 käyntiä/vuoro. Vanhukset jonottavat kotihoidon palveluihin yhtälailla kuin jonotetaan palvelulaitoksiin. Paikkoja vähennetty ja yksi paikka vielä vähennetään Ruskahovista. Halutaan panostaa enemmän kotihoitoon. Hyvä, mutta millä resursseilla? Paljon hoidettavia, ja mahdollisimman vähällä henkilökunnalla. Kotihoitoon kun ei ole keksitty edes vähimmäismitoitusta. Miksi pitää odottaa, kun muihinkin asioihin puututaan heti, mitkä vaativat välitöntä asiaan puuttumista, kuten lääkärijonot?

 Ratkaisuksi esitetään myös hoitohenkilökunnan koulutusta. Miten koulutus auttaa tekemään asian vielä nopeammin, kun ollaan jo aivan äärirajoilla. Onko niin, että kun asia ei kosketa itseään, ei asialle tarvitse tehdä mitään? Miksi Mäntyharju on niin vanhusvastainen? Jokuhan tässä mättää. Ei voi aina vain odottaa ja odottaa, että itsestään ihme tapahtuisi. Minne se inhimillisyys on kadonnut omia kuntalaisia kohtaan? Jotkut asiat halutaan hoitaa heti, ja se onnistuukin nopeasti, jos halua vaan löytyy.

 Tällä alalla hoitajat tekevät ns. harmaata ylityötä, johon liittona Super ottaa valtakunnallisesti kantaa kampanjalla: Joku raja joustamisellakin! Tarkoitus on valtakunnallisesti puuttua niin sanottuun harmaaseen ylityöhön. Tehdään ns. tuplavuoroja, kaksi vuoroa putkeen: aamu ja iltavuoro klo: 7.00-20.00. Vuoroja vaihdetaan ja annetaan vastaavasti vapaana samalla listalla tunti tunnista. Tästä ei kerry varsinaista ylityötä vaan ns. harmaata ylityötä, josta ei makseta normaalia ylityökorvausta ja henkilöstön todellinen mitoitustarve jää havaitsematta. Sijaispulan vuoksi aina joku jää tekemään pitkän vuoron, koska työkaveria ei jätetä. Työajat vaikuttavat kaikkeen ja vaikuttavat myös vapaa-aikaan, joka ilmenee väsymyksenä. Väsymys on myös suorassa yhteydessä työturvallisuuteen. Mahdolliset virheet lisääntyvät hoitajien väsymyksen myötä.

 Olen kertonut tästä tilanteesta aikaa sitten, että käsissä on tikittävä pommi. Silloinkin asiaa väheksyttiin ja asialle jopa hymähdettiin. Nyt on tilanne vielä pahempi. Hoitajat yrittävät tehdä työnsä parhaalla mahdollisella tavalla ja haluavat sitä edelleenkin. Mutta jos ei henkilökuntaa lisätä, yhtälö on mahdoton. Sairaslomat näkyvät ja tuntuvat monella eri tavalla.

 Myöskään hoitopaikkoja ei pidä vähentää, vaan lisätä, koska vanhukset ovat kotonaan yhä huonommassa kunnossa, eivätkä välttämättä pärjää enää kotihoidon turvin, vaan tarvitsevat ympärivuorokautista hoitoa.

 Näinkö kunta kiittää kun ikänsä veroja maksaneet vanhukset tarvitsevat kunnan palveluja? Näinkö haluttaisiin itseään hoidettavan? Näinkö kunta palkitsee uutterat ja kiltit hoitajat, jotka tekevät mukisematta työnsä. Jos miesvaltaisella alalla oltaisiin, tälläistä ei edes tapahtuisi.

 Missä viipyy laki tähän asiaan? Suosituksilla ei tee yhtään mitään. Niitä voi aina rikkoa. Tähän tarvittaisiin kuntalaisadressi!

 Tanja Hartonen-Pulkka (sd)

Työsuojeluvaltuutettu

Kunnanvaltuutettu

Kunnanhallituksen jäsen

Pitäjänuutiset 19.10.2010/Länsi-Savo 26.10.2010

Miksi eläikää nostetaan?

23.08.2010 Länsi-Savo

Eläkeiän nosto siksi, että väestön ikä nousee? Eletään jo lähes satavuotiaaksi, ja siitä syystä pitää jaksaa kauemmin töissä. Näin viisaammat väittävät.

Just joo, ei oteta huomioon ollenkaan nykyajan vaatimuksia työssä. Tehokkuutta, laatua ja suuremmalla panoksella. Työmäärät kasvavat, vaatimukset ja tahti on tiukka.

Ihmisestä viedään kaikki mehut, ja hän on eläkkeelle valmis jopa aiemmin kuin nykyinen eläkeikä päästää. Asiasta päättävät eivät tee niin sanottua oikeaa työtä.

Ainakin tuntuu siltä. Niin se vain on, lyhyesti.

 

Olen kuullut useammalta henkilöltä, miten vanhustenhoito oli helpompaa ennen vanhaan. Nykyään he ovat yhä vain enemmän huonokuntoisia.

Samaan hengenvetoon kysyn myös, miten laitoshoitopaikkoja voidaan vähentää, kun tarve kasvaa? Paikkoihin on jonoa tai sitten paikkoja ei ole. Omaiset väsyvät. Usein puoliso itsekin on jo ikääntynyt ja tarvitsee lepoa, eikä jaksa. Mihin päättäjien järki on kadonnut?

Sama pätee varmaan muillakin aloilla?

 

Tanja Hartonen-Pulkka

lähihoitaja, kunnanvaltuutettu (sd.)
Mäntyharju

 

Huoli nuorisosta

 Pitäjänuutisissa oli huolestuttavaa viestiä 7-luokkalaisten juomisesta. Paikat ja kaikki selvitettiin tarkkaan, mutta heräsivätkö vanhemmat? Tähän asti vanhemmat eivät ole ehkä huomanneet lasten juomista, jos se tapahtuu aikaisin illalla. Nyt kun asia on julkinen, voi asiaan puuttua. Itselläni meni kylmät väreet, miten maailma muuttuu. Vai muuttuuko? Mietitäänpä itse kukin omaa nuoruuttamme. Hienoa, että nuorisotoimi tiedottaa asioista!

 Koulussa paineet kasvavat, opettajien rooli korostuu myös. Myös opettajan pitää olla koulussa aikuinen ja oikeudenmukainen. Viesti kulkee kentällä, että nykyään numeroitakin pudotetaan parilla numerolla ja numeroihin vaikuttaa niin moni asia. Jos olet ujo, et tunnilla viittaa ja vaikka numero olisi kokeitten perusteella kymppi, mikä mittaa tietoa, voi numero olla kasi todistuksessa, kun et osallistu.

 Yksilö pitäisi huomioida, mutta huomioidaanko?

Pahoinpitelykin koulussamme kuohutti. Lapset kertokaa kotona vanhemmillenne mitä missäkin tapahtuu. Opettajatkaan eivät näe kaikkea, oppilaat näkevät paremmin, sen hiljaisenkin kiusaamisen. Se on ovelaa, eristetään porukasta. Kiusaamista tapahtuu, se on vain totuus, sitä on erimuotoista. Joka lukuvuoden aluksi pitäisi pitää luento koulukiusaamisesta muistutuksena oppilaille. Onko KIVAkoulu-opas kiertänyt vanhemmilla?

 Luokissa on kaaos. Opettajat ovat pulassa, henkilökohtaista apua tarvitsisi yhä useampi oppilas, mutta resurssit eivät riitä ja ei varmaan löydy rahaakaan. Suurin osa ajasta joissain luokissa menee luokan rauhoittamiseen. Erityisluokat uuden koulun myötä lopetetaan , riittääkö siihen koulussamme resurssit? Onko opettajilla riittävästi koulutusta nuoren kohtaamiseen? Koulukuraattorinkaan aika ei riitä enää.

 Yhtenäiset säännöt joka kouluun on varmasti hyvä juttu, mutta myös siihen tulee sitten sitoutua. Toiset opettajat sallivat mm. kiroilun, ja toiset eivät. Myös vanhempien ja oppilaiden tulee osallistua sääntöjen tekoon opettajien kanssa.

 Sovitaanko, että uuden kouluhankkeen myötä, muuttuu myös ilmapiiri. Että hiljaisimmatkin saavat tukensa, vilkkaimpiakin ohjataan ja autetaan. Uusi koulu, uusi asenne.

 Ei ole helppoa nykyajan paineitten keskellä olla edes vanhempi. Arjen paineet kasvavat, työpaineet kasvavat, yhteiskunta muuttuu aina vaan itsekkäämpään suuntaan. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Tuntuu, ettei kukaan enää auta ketään, hyvä kun tuntee edes naapureitaan. Pysähdytäänkö hetkeksi?

 Huoli on yhteinen. Kannustetaan lapsiamme, huolehditaan yhdessä.

 Tanja Hartonen-Pulkka

 Pitäjänuutiset 13.4.2010

 

 

Vanhustenhoidosta

Mäntyharjun sosialidemokraattien puheenjohtaja Tanja Hartonen-Pulkka on huolissaan muitten sosiaalidemokraattien kanssa vanhustenhoidosta ja sen tulevaisuudesta. Vt johtava lääkäri esittää yhden hoitajan lisäystä tai yhden paikan vähennystä Palvelukeskus Ruskahovista. Ent. lääninhallituksen, nykyisen AVIn vierailun aikaan kerrottiin Ruskahovista puuttuvan 4 hoitajaa, joka nyt vähentynyt yhden hoitajan vajeeseen. Numeroilla aiotaan kikkailla, ja vähentää yksi asukaspaikka 53:sta 52:teen. Tilannehan ei käytännössä muutu mihinkään, vain numerolla näyttää hyvältä, kun ollaan MINIMIN alarajalla, ja se tuntuu riittävän joillekin. Eli hoitajia ei aiota lisätä.

 Rakennemuutos uudistuksesta puhutaan (rakennemuutos= laitospaikkojen vähennys, kotihoidon lisäys) ja se jyrätään eteenpäin keinolla millä hyvänsä. Puhutaan työrauhasta, että muutos pitää tehdä loppuun. Mutta olisiko kuitenkin hyvä paikka pysähtyä vakavasti miettimään. Mikä on tulevaisuus vanhuksilla? Väestö ikääntyy, ja vanhukset lisääntyvät. Kotona on hyvä olla mahdollisimman pitkään, mutta miten pitkään? Mitä sitten, kun kotona ei pärjää? Paikkoja ympärivuorokautiseen hoitoon ei ole, kun ne vähennetään. Jonoakin on palvelupaikkoihin.

 Mikä onkaan paine kotihoidossa? Asiakkaat lisääntyy. Kotihoitoon lisättiin terveyskeskuksesta henkilökuntaa, niin heidän työpanoksensa siirrettiin yöpartioon. Päivä ja iltavuoroihin paine kasvaa koko ajan. Henkilökunnan lisääminen on se ratkaisu. Hoitajien tehtävien uudelleen miettiminen. Ajatella asioita käytännössä, ei paperilla.

 Kaikki nämä ongelmat ovat olleet tiedossa. 1.10.2001 Pitäjänuutisissa oli jo kauan sitten otsikko: ”Minne mahtuvat Mäntyharjun vanhukset?” 22.2.2010 Helsingin sanomat kiinnitti huomiota Mäntyharjuun: ”Esimerkiksi Mäntyharjun kuntaa AVI on huomauttanut siitä, että hoitohenkilöstön mitoitukset jäävät valtakunnallisten suositusten alapuolelle. Tästä tietysti seuraa se, että kunta päättää vähentää vanhusten hoitopaikkoja. Valtakunnassa on kaikki taas hyvin.

 Onneksi asia on vielä kesken ja kaikki on mahdollista muuttaa parhain päin. Perusturvalautakunta varmasti miettii asian loppuun asti.  Sitä vartenhan perusturvalautakunnan jäsenet ovat: turvaamassa kuntalaisten hyvinvoinnin ja hyvän laadun.

 ”Olen puhunut tästä valtuustosalissa useaan kertaan, ennen AVIn vierailua”, Tanja Hartonen-Pulkka lisää. ”Puhunut hoidon laadusta ja hoitajien kiireestä. Kuka pitää vanhusten puolta? Omaisten pitää myös osata vaatia. Sydämeni on aina ollut heikompien puolella, oli kysymys lapsesta, tai vanhuksesta.” Ulkoilutusasiaa vein eteenpäin ja vihdoin ja viimein vanhukset pääsevät ensi kesänä ulos. Rahasumma ei ole iso, mutta vanhus pääsee entiseen verrattuna (eli ei ollenkaan aiemmin) nyt sentään ainakin 2 kertaa kesässä ulos. Terassilla istumista silloin tällöin metsään päin ei voida pitää ulkoiluna.

 Tämä oli Pitäjänuutisissa hieman erilaisena versiona Sosiaalidemokraattien johtokunnan nimimerkin takana 2.3.2010

 

Vapaus lehdessä

Mäntyharjun Sosialidemokraatit ry:n puheenjohtajana on kuluvan vuoden alusta alkaen toiminut lähihoitaja Tanja Hartonen-Pulkka.

- Puheenjohtajuus on haastavaa, mutta tarjoaa minulle hienon näköalapaikan niin yhdistyksen toimintaan kuin kunnallispolitiikkaankin.

Tanja työskentelee vanhusten parissa palvelukeskus Ruskahovissa ja toimii Superin työsuojeluvaltuutettuna.

- Paljon on tapahtunut nopeasti; ensin valinta valtuustoon, sitten kunnanhallitukseen ja nyt tämä suuren yhdistyksen puheenjohtajuus. Mutta en ole vielä saanut burn outtia, vaikka kylillä on luultu jo senkin tapahtuneen, Tanja hymyilee.

Tanjan karavaanausta harrastavaan perheeseen kuuluvat aviomies, kaksi kouluikäistä lasta ja liuta koiria ja kissoja. Tiukalla aikataulutuksella selviää niin perheenäidin, lähihoitajan, ay-aktiivin kuin poliitikonkin rooleista.

- Onhan tämä ajoittain vaikeaakin, helpolla ei pääse.

 Mäntyharju on Tanjan mukaan hyvä ja lapsiystävällinen paikka asua ja elää. Pitää muistaa myös tulossa olevat loma-asuntomessut, jossa koko luottamushenkilöstö ja viranhaltijat puhaltavat yhteen hiileen yli puoluerajojen. Yhteisessä seminaarissa johtavat viranhaltijat ja luottamushenkilöt pohtivat vakavasti keinoja väestönkasvun kehittämiseen ja Mäntyharjun kunnan tulevaisuutta, ja ideointia syntyi.

Kouluhankekin on saatu alulle, vaikka rahoitus on vielä osittain epäselvä. Valtion jälkirahoitteisesta osuudesta saatiin kuitenkin väännön jälkeen päätös.

Toisaalta päivähoitomaksuja ollaan kunnassa nostamassa koulutuslautakunnan yksimielisen päätöksen vastaisesti. Koulutuslautakunnassa istuu mm. Piia Hämäläinen(sd)ja Tapio Hämäläinen (sit sd). Mäntyharjun kunnanjohtaja Jussi Teittinen käytti asiassa otto-oikeuttaan ja nosti asian kunnanhallituksen käsittelyyn.

- Esitin kunnanhallituksen puheenjohtajan Heikki Vaskelaisen (sd.) kannattamana, että koulutuslautakunnan yksimielisen päätöksen mukaisesti päivähoitomaksut pidettäisiin entisellä tasollaan.

Äänin 6-3 kunnanhallitus kuitenkin päätti nostaa päivähoitomaksuja. Myös Sari Lantta (kesk) olisi halunnut pitää päivähoitomaksut ennallaan.

- Päivähoitomaksujen pitäminen ennallaan olisi ollut positiivinen signaali lapsiperheille, Tanja lisää.

 Mäntyharjun Sosialidemokraateilla on hyvä vauhti päällä. Seitsemän hengen valtuustoryhmä on toiminut yhtenäisesti ja valtuustoaloitteet ovat olleet selkeitä ja konkreettisia.

- Olemme tehneet aloitteita esimerkiksi koulukiusaamisen ehkäisyn puolesta ja haluamme, että asiaan suhtaudutaan Mäntyharjussakin vakavasti, Tanja kertoo ja toteaa että koulukiusaamista tapahtuu kaikkialla.

- Myös hoitohenkilökunnan jaksamisesta olemme ilmaisseet huolemme. Hoitomitoitukset ovat olleet tapetilla, rakenneuudistus etenee ja hoitajien riittävyys on varmistettava.

- Olemme myös miettineet,  miten vanhusten hyvinvointia voitaisiin lisätä. Talousarviossa on nyt määräraha sitä varten, että vanhuksia saatetaan ulos neljän seinän sisältä edes kesäisin.

Mäntyharjun sosialidemokraattien aloite ohjatusta leikkipuistotoiminnasta sekä kesäleireistä on myös mennyt eteenpäin.

- Leikkipuistotoiminta alkaa tänä vuonna ja lisäksi on suunniteltu liikuntakerhoa ja kuvataideleiriä, joita ehdotimme aloitteessamme. Esimerkiksi Piia Hämäläinen on uutena kunnanvaltuutettuna tuonut esille aidon huolensa Mäntyharjun lapsista ja nuorista ja on saanut ryhmän tuen esityksilleen, Tanja toteaa.

Mäntyharjun Sosialidemokraatit tukee nuorten työelämään kiinni pääsemistä ja työllistämistä sekä ehdottomasti kesätyöpaikkatukea.

Mäntyharjun historian ensimmäinen nuorisovaltuusto on nyt perustettu, joten Mäntyharjun nuorten äänikin alkaa kuulua.

- Tavoitteena oli kunnallispoliittisessa ohjelmassa saada Keskivälin hallitukseen asukasedustus. Sekin on toteutunut. Keskivälin asukasviihtyvyyttä pitää kehittää, vuokralaisia pitää kuunnella ja suunnitella mitä on tehtävissä.

 Mäntyharjun Sosialidemokraatit haluaa kuunnella mäntyharjulaisia, ottaa vastaan risuja ja ruusuja sekä tarjota kanavan kansalaisvaikuttamiseen.

- Löydät yhteystietomme toisaalta tältä sivulta. Ota rohkeasti yhteyttä ja kerro mielipiteistäsi, epäkohdista tai kehittämistarpeista. Haluamme olla vahvasti mukana kehittämässä Mäntyharjusta entistäkin parempaa asuinpaikkaa kaikille täällä asuville. Parhaiten tämä onnistuu mäntyharjulaisten tuella ja osallistumisella, Tanja päättää.

 

Vapauslehti 11.3.2010

 

Hyppy tuntemattomaan, kiitos ei!

 

Mihin ollaankaan menossa? Rahaa ei ole, väestö ikääntyy ja vähenee. Paras -hankkeen pohjana oli muodostaa kuntayhtymä, joka olisi tuottanut sosiaali- ja terveyspalvelut alueella. Siihen olisi liittynyt myös erikoissairaanhoito. Paras -hankkeessa oli paljon hyvää, mutta se vähin äänin kuopattiin.

 Laki pakottaa liittymään johonkin. Nyt nähdään ainoana vaihtoehtona Mainio-hanke. (= Mikkeli isäntäkuntana) Olen ollut useassa tilaisuudessa kuuntelemassa, miten mainio tämä hanke on.   Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen yritetään siirtää Mikkelin kaupungin hallituksen alaiselle liikelaitokselle. Liikelaitoksessa päätösvaltaa käyttää sen toimitusjohtaja. Erikoissairaanhoito pitäisi saada mukaan. Mainiohankkeeseen tämä ei kuulu.

 Jotenkin tuntuu, että ollaan menossa tuntemattomaan. Kukaan ei tiedä kustannuksia, ei mitään mihin tämä johtaa. Tuntemattomaan pitäisi hypätä ihan noin vaan, antaa tulevaisuus ja rahansa Mikkelin hallinnoiman liikelaitoksen käyttöön. Epäilyttää tuollaisenaan koko asia.

 Itsenäisyydelle saa sanoa hyvästi. Perusturvalautakunta lakkautetaan kokonaan Mäntyharjusta ja vain pieni edustus jää kuntien yhteiseen perusturvalautakuntaan, jolla ei tulisi olemaan suoraa päätösvaltaa perustettavan liikelaitoksen toiminnan ohjaamisessa. Ääntämme ei enää kuulla.

 Budjetistamme menee 60%, 70% tai jopa 80% tälle liikelaitokselle. Riippuen lähteestä, ja tästäkään ei ole täyttä varmuutta mikä summa sinne menee. Miten sitten jatkossa järjestettäisiin peruspalvelumme? Ne muka säilyvät täällä, ja kuka takaa, etteivät palvelut siirry kokonaan aikaa myöten Mikkeliin ja Mäntyharjuun ei jää mitään.

 Mitä vaihtoehtoja on? Juna menee eteenpäin ja tuntuu siltä, että asialle ei voi mitään. Aikataulu on liian nopea. Saa nähdä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Miten Mäntyharju pystyy säilyttämään itsenäisyytensä ja turvaamaan kuntalaisten hyvinvoinnin samalla kertaa?  Miten demokratia toteutuu?

 Näillä mietteillä,

 Tanja Hartonen-Pulkka

 Julkaistu Pitäjänuutisissa 18.14.2009

 

Kunta säästää taas

 

Pitää taas säästää miljoona ja perusturvasta 300 000 euroa.

 

 Ymmärrän kyllä osittain, että virkamiesjohto haluaa myös kunnan tavallisilta työntekijöiltä asiantuntemusta siihen mistä voidaan säästää. Myös työntekijöiltä kysytään ideoita. Mutta siinä on myös se kolikon toinen puoli: me kannamme sen huolen, murheen ja tunnemme ne säästöt ja kuulemme palautteen omaisilta.

 

 Me tavalliset työntekijäthän lähellä ihmistä sen säästön teemme. Meidän ja asiakkaitten selkänahasta se säästö revitään tavalla tai toisella.

 

 Miten esim. vanhustenhoidosta voidaan enää säästää? Eihän kaikki vanhukset edes pääse ulos koskaan. Vähennetään sitten työntekijöitä niin, etteivät he pääse enää edes sängystään ylös. Niinkö? Säästetään vaipoissa, eikä vaihdeta niitä? Sammutetaan valot ja ollaan pimeässä? Mistä säästöt otetaan?

 

 Tästä voidaan päätellä, että ne kaavaillut ulkoiluttajat kesätöihin eivät koskaan toteudu. Siinä onkin ollut iso säästökohde, kun pitää vanhuksia neljän seinän sisällä. Miten mitään voi kehittää, jos ei ole rahaa?

 

 On vaan pakko ironisesti todeta, että jos ihmisten hoidossa säästetään, niin siinä kärsii hoidon laatu. Tehdään hienoja opuksia siitä, miten hoidonlaatu saadaan pysymään hyvänä, mutta käytäntö opettaa toisin. Kaikki näyttää paperilla hyvältä.

 

 Aikataulu on muutenkin tiukalla ja hyvä kun jaksaa huolehtia omasta hyvinvoinnistaan, kun takaraivossa hakkaa koko ajan, että on kiire, kiire ja kiire. Olen ennenkin kirjoittanut hoitajien jaksamisesta. Lisää paineita sitten lisää: mietittävä mistä säästetään?

 

 Hoitajat ajattelevat sydämellään ja jatkuvassa säästötalkoiden tarkastelun kohteena oleminen aiheuttaa päänvaivaa myös meille työntekijöille.

 

 Toivon, että joku virkamiehistä tulisi yhden vuoron ajaksi asukkaan sänkyyn makaamaan hoitajan armoille katsomaan, miten paljon meillä on sinulle aikaa?

 

 Olisi kannattanut jättää vaikka se silta rakentamatta, ettei tarvitse säästää siellä, mistä ei voi enää mitään ottaa?

 

 Aidosti huolissani tulevasta,

 

 

 

Tanja Hartonen-Pulkka

Lähihoitaja

Pitäjänuutiset 23.1.09

 

Vanhusten tulevaisuus pelottaa

23.10. 10:07/Länsi-Savo netissä

Haluan olla kehittämässä vanhustenhuoltoa. Pelottaa vanhusten tulevaisuus. Miten se järjestyy, jos laitospaikkoja vähennetään?

Tottakai vanhuksen on hyvä olla kotona niin kauan kuin toimintakyky on tallessa. Mutta entä sitten kun ei enää pärjää? Onko vanhuksen turvallisuus kotona taattu?

Väestö ikääntyy. Täällä Mäntyharjulla vanhuksia jonottaa laitoksiin juuri siksi, kun he eivät pärjää kotona.

Aina ollaan olevinaan tehokkaita ja säästetään, mutta mitä jos tilanne räjähtää käsiin. Kuka tietää?

Omaishoitajille on taattava mahdollisuus hoitaa omaistaan kotona ja myös pidettävä huoli, että omainen saa lakisääteisen oman vapaansa. Entä omaisten jaksaminen? Paljon on mietittävää.

 

Kuka pitää vanhuksien puolta? Heitä pitää kunnioittaa ja muistaa ajatella omalle kohdalle heidän tilanteensa.

Haluaako kukaan joutua kotiin tai laitokseen niin, että hoitajilla on alituinen kiire?

Pyöräytetään sängyssä toiseen suuntaan ja toiseen suuntaan, vaihdetaan vaippa ja mennään taas. Vanhukset sullottuna ahtaisiin huoneisiin, niin, että huoneissa on kaksi vanhusta ja hyvä kun huoneeseen mahtuu.

Ei mitään intimiteettisuojaakaan välissä. Otetaan ylimääräisiä hoitoon, kun muutkin ottavat, niin meidänkin täytyy. Eli mitoitukset eivät pidä paikkaansa, ja kun muut joustaa, meidänkin täytyy.

Kukaan ei vie vanhuksia ulos, ei ehdi. Omaiset eivät käy monellakaan usein. Vaaditaan vapaaehtoisia toimimaan ja omaisia, mutta olisiko kunnan myös mietittävä supistuksiaan, ettei vaan leikattaisi väärästä kohdasta? Kunnan kuuluu huolehtia vanhuksista loppuun asti.

Haluatko sinä vanhainkotiin, josta ei ole ulospääsyä? Kun joudut sinne, saattaa olla, että kerran vuodessa tuuli tuivertaa tukkaasi ja kuulet linnunlaulun.

Tanja Hartonen-Pulkka

kuntavaaliehdokas (sd.)

Mäntyharju

PITÄJÄNUUTISET 9.1.09

 

"Demareiden neuvotteluryhmässä istunut Tanja Hartonen-Pulkka on samoilla linjoilla Timo Kuoksan kanssa. Mielestäni kokooomus vaati yllättävän paljon ja käytti Haapamäen loikkaa aseena neuvotteluissa, Hartonen-Pulkka huomauttaa.

 Mäntyharjun kokooomuksen puheenjohtaja Markku Häkkänen kiistää demarien väitteet. Meillä on kahdeksan valtuutetun ryhmä, olemme vaatineet vaan sitä, mikä ryhmän koon mukaan meille kuuluu...."

Pitäjänuutiset s.8  tänään 9.9.08:

Tanja Hartonen-Pulkalla on vahvoja mielipiteitä luottamusmiestasolla. Miksei hän kertoisi niistä myös valtuustossa.

Kahdenlapsen äiti ja lähihoitaja Ruskahovista, Tanja Hartonen-Pulkka kertoi lähteneensä ehdolle sen vuoksi, että hän haluaa vaikuttaa kunnan asioihin. Hän on nähnyt ruohonjuuritasolta palveluiden alasajoa.- Perusturvasta ei ole varaa leikata enää yhtään. Pikemminkin siellä tarvitaan lisää resursseja. Ei meille jää aikaa vanhuksille kuin perustyöhön. Esimerkiksi ulkoiluttamiseen eivät rahkeet anna enää periksi, harmittelee Superin pääluottamusmies.- Käskyt ja säästötoimenpiteet tulevat aina ylhäältä. Meiltä työntekijöiltä ei koskaan kysytä mitään. Hartonen-Pulkka pitää Mäntyharjua hyvänä paikkana elää. Täältä syntyisin oleva lähihoitaja käväisi Etelä-Suomessa viiden vuoden ajan. Kun hän palasi paikkakunnalle takaisin, hän huomasi sen arvon ja luonnon kauneuden. -Meidän pitää ymmärtää kuntamme hyvät asiat ja niitä on paljon. Talous on nyt saatettu parempaan kuntoon, joten on aika kehittää palveluita ja elinkeino elämää kuntalaisia kuuntelemalla.

title

Click to add text, images, and other content

Perhepäivähoitajien palkat kohdalleen

Mäntyharjun kunta voisi olla edelläkävijä ja korottaa roimasti perhepäivähoitajien palkkoja. He ovat jääneet todelliseen palkkakuoppaan. He tekevät tärkeää työtä meidän lapsiemme hyväksi ja he ansaitsevat sen palkan mikä heille kuuluu. Tietysti myäs mahdollinen koulutus on otettava palkassa huomioon. Muissakin ammateissa koulutettu saa parempaa palkkaa, esim. hoitoalalla kouluttamaton saa joko -5% tai -10% normaalipalkasta.

Tälläisen kirjeen olen toimittanut kunnalle useaan eri paikkaan ja jopa ministeriöön. Mutta... kukaan ei tee asialle mitään.

 Maaliskuu 2008:

Perhepäivähoitajien tämänhetkinen/ ikuinen ongelma

Minuun on otettu yhteyttä työntekijöitten itsensä taholta ja onhan se yleisesti tiedossa muutenkin, että perhepäivähoitajat ovat jääneet palkkakuoppaan. Muitakin epäkohtia on kuten

*) Lelujen huonokuntoisuus ( perhepäivähoitajat käyttävät leikeissä omien lastensa leluja) Ja kuitenkin kunnan olisi huolehdittava, että jos lelulainaamo on kunnalla olemassa, lelutkin olisivat vähintäänkin käyttökelpoisia.

*) Työajat ovat pitkiä ja viikottaiseksi työajaksi on sovittu 43 tuntia 15 minuuttia ja tasausjakso Mäntyharjun kunnassa kaksi viikkoa. Miksi työaika on noin paljon suurempi kuin muissa työpaikoissa. Yleensä viikottainen aika ei tietääkseni ylitä 40 tuntia muuallakaan?

*) Sairas lapsi. Siis jos perhepäivähoitajalla on oma lapsi, joka sairastuu, hän joutuu palkattomalla lomalle sairastumisen ajaksi, koska muitten vieraiden hoitoon tuleminen estyy. Eikö tähän nyt jotain muuta ratkaisua järjesty? Saahan muussa työssä olevat vanhemmat jäädä kotiin hoitamaan sairasta lastaan (alle 10v) ja ihan palkan kanssa.

Palkasta laajemmin: palkkoja tutkiessa ansiot jäävät 1300 euron (riippuen lapsimäärästä) tietämille miinus verot. Naistyövoiman hyväksikäyttöä suorastaan. Koulutus pitäisi myös uudistaa ja maksaa koulutetuille enemmän palkkaa niin kuin muillakin aloilla. Pitäisikö perhepäivähoitajan valintaan jo koulutuksenkin vaikuttaa? Koulutetut hakevat kyllä muualle töihin, koska perhepäivähoitajan palkka ei houkuta.

Ei tuollainen palkka houkuta ketään, ja kun vanhimmat perhepäivähoitajat jäävät eläkkeelle, ei nykyaikana enää kohta perhepäivähoitajia saa enää mistään.

Ristiriita: koulutus kunniaan, mutta koulutetut (esim. lähihoitajat) saavat muualta paremman palkan.

Pelkona on, että koko ammattikunta katoaa pikkuhiljaa eläköitymisen myötä.

Siis perhepäivähoitajien olosuhteet ovat erittäin heikot. Alipalkalla tehdään pitkiä työpäiviä, viikkoaika pidempi kuin muilla aloilla ja jos kotona sattuu olemaan oma lapsi, joka sairastuu, joutuu palkattomalle ja tulot vähenee entisestään.

Kannattaisi nyt päättäjien herätä ja miettiä mikä on perhepäivähoitajien tulevaisuus ja jos heitä halutaan pitää kunnassa, miettiä palkan korotusta. Kerralla kenenkään talous ei riitä niin reiluun korotukseen kuin olisi tarvis, mutta huoli perhepäivähoidon tulevaisuudesta on olemassa ja tilanne on huolestuttava koko Suomen tasolla, vaikka kunnittainkin on palkkaeroja.

Peruspalveluministerikin on huolissaan perhepäivähoitajien palkoista:
"Erityisen huolestunut Risikko on perhepäivähoitajien vähenemisestä. Perhepäivähoidon vetovoimaisuus pitäisi säilyttää. Tiedän, että moni kokee palkkauksen epäoikeudenmukaisena. Minulla on monia hyviä ystäviä, jotka työskentelevät perhepäivähoitajina. Ymmärrän heidän huolensa, Risikko summaa. " (Iltalehti 18.3.08)

Tanja Hartonen-Pulkka

kirjoitus julkaistu Pitäjän Uutisissa 23.9.2008

Hoitajien työssä jaksaminen

Puhutaan puuttuvista lääkäreistä ja kaikesta muusta, mutta ei nosteta esille huutavaa hoitohenkilökunnan sijaispulaa Mäntyharjun kunnassa.

Sairaslomalle jäädessä hoitaja potee huonoa omaatuntoa siitä, että joutuu jäämään pois töistä. Tietää, ettei sijaista saa. Sijaisia ei kerrassaan ole missään. Sairastapauksen vastaanottava hoitaja vastaanottaa puhelun sairastumisesta ja on pois vahvuudesta soittaessaan sijaislistaa läpi (listassa parikymmentä vaihtoehtoa) ja kun ketään ei saa, niin käydään työlistaa läpi, kuka jää. Soitellaan hoitajille ketkä ovat vapaalla ja kysellään aamuvuorolaisilta, että jäisikö joku iltaan asti.

Hoitajat tekevät tuplavuoroa 7.00-20.00 paikkaamassa tilannetta. Vapaapäivät menee alta pois, koska ne työt on tehtävä. Kun et suostu, tulee huono omatunto siitäkin, vaikka ei saisi.

Olemme kuitenkin hoitajia, joilla sydän paikallaan ja haluamme hoitaa vanhukset. Viime kesä oli rankka, kun hoitajilla oli lomia ja sairaslomia. Juuri ja juuri selvittiin. Onneksi se kesä on takanapäin.

Kukaan ei varmaan omaisista ja kunnan yläkerrasta tiedosta tilannetta, kun ikäänkuin hoitajavajausta ei papereissa näy, kun me teemme silti sen työn.

Hoitajat palavat loppuun. Kukaan ei tiedä milloin ollaan töissä ja milloin ei.

Pysyykö hoidon laatu hyvänä? Onko potilasturvallista, että hoitaja tekee pitkää päivää?

Mistä saadaan sijaisia? Eikö tilanteelle voisi tehdä jotain. Jatkuvasti sijaispula, eikö kuntaan voisi perustaa hoitajan toimea/toimia vakituiseksi, joka paikkaisi sairastapauksia kunnassa?

Varajärjestelmä?

Meillä on se kuuluisa omakin elämä. Oma perhe ja harrastukset kotona odottamassa. Kun työ ja perhe-elämä pysyvät tasapainossa, työnteko on mukavaa.

Työ on muutenkin psyykkisesti ja fyysisesti raskasta ja pitää olla kaiken aikaa mukana työssään sydämellä. Täytyy huomata kaikki voinnin muutokset, jaksaa ja kannustaa vanhuksia omatoimisuuteen ja olla mukana tukemassa omaisia.

Ajatelkaa mitä voisi seurata henkilökunnan väsymyksestä. Hoidosta ja sen laadusta ei voi, eikä saa tinkiä!

Väsymyskin ajaa hoitajan sairaslomalle.

 Tanja Hartonen-Pulkka

title

Click to add text, images, and other content

title

Click to add text, images, and other content

title

Click to add text, images, and other content